Projekti

Tavoite

”SustainIT – Kohti ICT:n täysimittaista hyödyntämistä kestävän maito- ja lihakarjatalouden arvoketjuissa”-projektin tavoitteena on:

  •  tunnistaa eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevan ICT:n laajamittaisen käyttöönoton tiellä olevat institutionaaliset, taloudelliset ja sosiaaliset esteet
  • kehittää käsitteellisiä liiketoimintamalleja ja toimintatapasuosituksia innovaatioekosysteemien hallintoa varten, jotta ICT:a voitaisiin hyödyntää täydellisesti maito- ja lihakarjantalouden arvoketjuissa

SustainIT-projekti on kolmevuotinen ja siihen osallistuu viisi partneria neljästä eri maasta: Viron maatalousyliopisto ja Meijeriklusteri Virosta, Oulun yliopisto Suomesta, Halmstadin yliopisto Ruotsista ja Münchenin tekninen yliopisto Saksasta. Yhdessä useiden maito- ja lihakarjatalouden arvoketjun sidosryhmien kanssa, projektissa etsitään uusia mahdollisuuksia käyttää ICT:a sekä selvitetään olemassa olevia pullonkauloja ja keinoja hyödyntää tietoa.

Haaste

Maito- ja lihakarjatalouden arvoketjuihin on kohdistunut nopeita teknologisia ja taloudellisia muutoksia sekä uusia yhteiskunnallisia paineita johtuen niiden tuottamista kasvihuonepäästöistä, lisääntyneestä huolesta mikrobilääkeresistenssiä ja eläinten hyvinvointia kohtaan sekä kuluttajien ruokavaliossa tapahtuneiden muutoksien vuoksi. Tiedetään, että ICT voi muuttaa suuresti maataloustuotteiden arvoketjuja. Laadukkaampi tieto ja tiedon parempi saatavuus voi auttaa havaitsemaan eläinten hyvinvointia koskevat ongelmat aiemmin, lisätä tietoisuutta ja tarjota uusia ratkaisuja eri sidosryhmille. ICT voi lisätä maidon- ja lihantuotannon tehokkuutta, parantaa maatilojen ja arvoketjujen hallintokäytäntöjä sekä luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja -malleja.

ICT:aa ei ole kuitenkaan hyödynnetty täydellisesti, johtuen muun muassa seuraavista haasteista:

tiedon saatavuuteen, tiedon omistajuuteen ja tietojen toimivuuteen yhdessä liittyvät asiat estävät tietojen vaihtoa arvoketjussa

  • eri sidosryhmien riittämättömät taidot
  • loppukäyttäjille sopivien valmiiden ratkaisujen puute
  • epäjohdonmukaiset julkiset käytänteet
  • ymmärryksen puute mekanismeista, joiden kautta ICT vaikuttaa kuluttajiin
  • liiketoimintamallin innovaatioiden puute

ICT ratkaisujen käyttöönoton esteet vaihtelevat tilatasolla ja toimitusketjujen tasolla. Jotta tukea antavien ICT innovaatioekosysteemien kehittäminen on mahdollista, tarvitaan lisää tietoa ICT:n haasteista ja eri sidosryhmien kokemuksista.

Käsitteellinen lähestymistapa

SustainIT:n tärkeimmät väittämät ovat:

  • Yhteisten tietostandardien puute ja ratkaisemattomat tiedonomistajuuskysymykset estävät ICT potentiaalin hyödyntämisen maatalouden elintarvikearvoketjuissa
  • ICT:n laajamittainen käyttö mahdollistaisi uusien liiketoimintamallien syntymisen, jonka seurauksena maito- ja lihakarjatalouden arvoketjut pystyisivät vastaamaan kuluttajien ja yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin
  • Arvoketjun toimijoiden inhimillistä ja sosiaalista pääomaa on kehitettävät ICT:n ja liiketoimintamalli-innovaatioiden käyttöönottoa varten
  • Digitalisoinnin edistäminen maatalouden elintarvikearvoketjuissa vaatii, että julkinen sektori mahdollistaa tarvittavan ICT innovaatioekosysteemin kehittymisen
  • Työpajat tarjoavat toiminnallisia innovaatioalustoja ratkaisujen yhteiskehittelyyn, jotta ICT voitaisiin ottaa laajamittaisesti käyttöön maito- ja lihakarjatalouden arvoketjuissa

Projektin keskeisenä osana on jokaisen osallistujamaan järjestämät työpajat. Työpajatoiminta mahdollistaa käyttäjien aktiivisen osallistumisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprosessin jokaisessa vaiheessa. SustainIT-työpajat tuovat yhteen maito- ja lihakarjatalouden arvoketjun ja ICT-toimijat, kuten maanviljelijät, eläinlääkärit, prosessiteollisuuden, jälleenmyyjät, kuluttajat, päättäjät, tutkijat, ICT:n kehittäjät, teknologian tarjoajat ja innovaatioiden välittäjät. Monen toimijan lähestymistapa varmistaa, että ICT-haasteet ja jokaisen sidosryhmän kokemukset ymmärretään sekä auttaa löytämään yhdessä ratkaisuja, jotka vastaavat arvoketjun jokaisen sidosryhmän tarpeisiin.

Kuva 1. Käsitteellinen lähestymistapa